Lea Seppälä - Vanheneminen

Koen vanhenemisen väistämättömänä ja mielenkiintoisena ilmiönä.

Olen maalannut itseäni, eri-ikäisiä ihmisiä ja tavoitellut myös saman henkilön olemusta eri aikoina. Yritän ilmaista jotain vain yhdelle ominaista, mikä tekee henkilöstä persoonallisuuden ja hänen elämästään tärkeän. Diptyykki ja triptyykki ovat tapoja koota erilaisia ajatuksia yhteen kertomukseksi. Teosten nimet syntyvät useimmiten maalauksen edistyessä. Kokisin toimivani itseäni vastaan, jos nimeäisin työni nimettömiksi. Onhan tekijällä oikeus antaa vihje katsojalle siitä, mitä on ajatellut maalatessaan. Silläkin uhalla, että katsojalle jää vähemmän tilaa.

Ihminen on mielestäni aiheista mielenkiintoisin.

Valot ja kontrastit, vastakohtaisuudet luovat hyviä jännitteitä. Tutkin aiheitani hyvin subjektiivisesti, huumoriakin on mukana ainakin joskus.

Ikä on tuonut elämään ja kuvan tekoon uusia ulottuvuuksia.

Nyt on lupa myöntää olevansa vanha, kun lapsenlapset huutelevat mummoksi. Peili kertoo samaa tarinaa. On mielenkiintoista ja jännittävää tehdä havaintoja muutoksista. Uusia ryppyjä, maan vetovoimaan taipuvia juonteita ilmestyy koko ajan.

Kun katsoo vanhoja valokuvia, on vaikea todeta kuka kukin on. Lapsuus ja nuoruus ovat hävinneet, vaikka sydämessä asuukin se sama pieni ja villi tyttö.

Tämän pitkän prosessin, joka on takanapäin haluan jakaa katsojan kanssa.

Elämä täällä
on vain kuin vedessäkuun kuvajainen
Otat sen kämmenelle
kummeksit: Onko sitä?

Tsurayuki

Ansioluettelo »